Kahvilajikkeet

Kahvipusseissamme vilahtelee eri kahvilajikkeiden nimiä ja osa voi käyttäjille tuttua, toisille tuntematonta. Kahvilajikkeiden lukumäärä on suuri. Eri lähteet antavat eri lukumääriä ja osa kahvista kasvaa villinä ja luokittelu on vaativaa. Mutta suuruusluokka 60-80 antaa varmasti osviittaa. Mitä merkitystä lajikkeilla sitten on? Ruokakaupassa saatamme katsella, ehkä jopa pyöritellä eri omenalaatuja. Golden delicious ja royal gala ovat tuttuja. Jonkun suosikki on granny smith. Kesäisin ostamme polkkaa tai sengaa torilta. Punaviinistä voidaan valkata syrah tai tempranillo. Eli kysymys on makujen eri vivahteista, hapokkuudesta/happamuudesta ja makeudesta. Esimerkkien lisäksi sama pätee myös kahviin.

Muitakin makuun vaikuttavia muuttujia on, kuten ilmasto, kasvukorkeus ja maaperä. Kahvimarjojen poiminnan jälkeen tulee vielä käsittely. Otetaan esimerkiki meidän kolme eri kolumbialaista kahvia. Kaikki ovat kasvaneet maantieteellisesti muutaman kymmenen kilometrin säteellä toisistaan ja kunkin viljelijän pavut ovat pestyjä eli washed coffee. Makuerot ovat kuitenkin selvät, jokainen kahvi on oma lajikkeensa. Miguel Urguinalla Papayo, Kelly Fernandezillä F6 ja Heimar Collazolla gesha.

Kahvipuu löydettiin Etiopiasta ja on jalostunut vuosisatojen varella useaksi alalajikkeeksi, joilla kaikilla on oma tarinanasa ja historiansa. Ehkä parhaimmin tätä jalostumista kuvaa oheinen kahvipuu, josta voi tunnistaa kolme päälajiketta, joista nykyisin on kaupallisia vain kaksi: Arabica ja Robusta -sukuiset lajikkeet. Näistä laadukkaimman ja aromikkaimman kahvin tuottavat Arabica-lajikkeet. Ne vaativat korkeamman kasvualueen ja ovat herkempiä ilmastovaihteluille, mutta tuloksena on enemmän aromikkuutta ja vähemmän kofeiinia. Robusta-lajikkeet menestyvät vaihtelevissa sääolosuhteissa paremmin ja tuottavat satoa enemmän. Robusta-lajikkeet sisältävät enemmän kofeiinia, vähemmän aromeja ja ovat maultaan voimakkaampia.

​​​​​​​

Bourbon

Bourbonin saaren mukaan nimetty kantalajike on yleinen Väli- ja Etelä-Amerikassa. Makuprofiilia voi kuvailla makeaksi, kahvimarjaisuutta omaavaksi ja keskitäyteläiseksi. Kirkas ja viipyilevä hapokkuus.

Typica

Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi Catuai, Indonesian Java ja Jamaica Blue Mountain. Kahvi on tasapainoinen, kevyesti hapokas ja kirkas maultaan.

Mundo Novo

Typican ja bourbonin risteytys on tuottoisa lajike, Brasiliassa hyvin viihtyvä ja myös tuottoista lajike. Kahvi on helposti lähestyttävä ja pehmeää.

SL 28 ja SL 34

Kenian kahveissa usein vastaan tuleva lajike. Viihtyvät korkeassa ilmanalassa ja tuottavat intensiivisen ja kompleksisen maun. Sitruksisuus, hapokkuus ja jopa tomaatin aromit ovat kahvin ominaispiirteitä.

Colombia

Koska meillä on jatkuvasti kolumbialaisia kahveja valikoimassa, täytyy tämäkin lajike nostaa esiin. Sen sukupuu lähtee arabican ja robustan risteytyksestä, josta syntyi Timor. Timor ja Caturra ovat puolestaan risteytyneet Catimoriksi, joka on kehittynyt paikalliseksi colombiaksi. Karamellimainen makeus on yksi kahvin ominaispiirre. Tämän olemmekin kuvailleet meidän Elias Roa kahvissa.

Gesha

Geshan sijoittuu etiopialaisten kahvien haaraan. Geshan kylään paikallistettu lajike on levinnyt Väli- ja Etelä-Amerikkaan. Kahvi on todella hienostunut ja teemäinen tyyliltään. Kahvi on myös erittäin kallista, erityisesti Panaman gesha.

Kahvin maailma on valtavan mielenkiintoinen ja taustalla on monia muuttujia. Toivottavasti tämä valaisee osaltaan sitä, mitä nimien taakse kätkeytyy. Joskus jonkun itselle mieluisen kahvin takana saattaa olla lajike, joka johdattaa jälleen uuden suosikin äärelle.